Tuo polku puiston laidan
vei kautta portin kaidan
luo vanhan kiviaidan
ja ruusupensaat jo kätki sen
Niin satumaassa silloin
me kohtasimme illoin
Vaan satu kerran päättyi
ja tuskan tunsin niin yllättäin
Hiekka vain
pölynvalkoinen hiekka vain
Muuta ei jäljellä rakkaudestain
kuin hiekka vain
Sä pois olet mennyt
ja ymmärrän sen nyt
ei onnea saa
jos haaveiden luomaa
ja tuulien tuomaa
vain saa rakastaa
Pölynvalkoinen hiekka vain
jäinen kylmyys on rinnassain
Unesta todeksi uneksimastain
jo heräsin
Jos tuuleen luottaa
turha tyyntä on vuottaa
Uni hiekasta kauniita kuvia nostaa
Tuuli pois ne kuljettaa
Pölynvalkoinen hiekka vain
jäinen kylmyys on rinnassain
Unesta todeksi uneksimastain
jo heräsin
Jos tuuleen luottaa
turha tyyntä on vuottaa
Uni hiekasta kauniita kuvia nostaa
Tuuli pois ne kuljettaa
Hiekka vain
pölynvalkoinen hiekka vain