Tuo polku puiston laidan
vei kautta portin kaidan
luo vanhan kiviaidan
ja ruusupensaat
jo kätki sen
Niin satumaassa silloin
me kohtasimme illoin
Vaan satu kerran päättyi
ja tuskan tunsin
niin yllättäin
Hiekka vain
pölynvalkoinen
hiekka vain
Muuta ei jäljellä
rakkaudestain
kuin hiekka vain
Sä pois olet mennyt
ja ymmärrän sen nyt
ei onnea saa
jos haaveiden luomaa
ja tuulien tuomaa
vain saa rakastaa
Pölynvalkoinen
hiekka vain
jäinen kylmyys
on rinnassain
Unesta todeksi
uneksimastain
jo heräsin
Jos tuuleen luottaa
turha tyyntä on vuottaa
Uni hiekasta
kauniita kuvia nostaa
Tuuli pois ne kuljettaa
Pölynvalkoinen
hiekka vain
jäinen kylmyys
on rinnassain
Unesta todeksi
uneksimastain
jo heräsin
Jos tuuleen luottaa
turha tyyntä on vuottaa
Uni hiekasta
kauniita kuvia nostaa
Tuuli pois ne kuljettaa
Hiekka vain
pölynvalkoinen
hiekka vain