Vahingossa se kai
kaikki alkunsa sai
Porraskäytävässä moikattiin
Tuskin puhuttiin
Olit silloin ujo niin
Ja taisin sitä olla minäkin
Mutta syksyn pimeät illat
sut mun keittiööni toi
Kuljit yli ne sillat
joita itse en mä voi
Sinuun painaudun
sykkeesi tunnen sun
Sinut nään
vaikka mä silmät sulkisin
Vasten rintaasi painaudun
Tuoksustas huumaannun
Mielessäin oot
minne vain mä kuljenkin
Rakkaus on sattumaa
Rakkaus on sokeaa
Reittejä sen ennustaa ei voi
Kulkee latujaan
noita laitakatujaan
Se kohtaloita yhteen silmukoi
Ja kun yö on sadetta tuulta
oksat lyövät ikkunaan
Ja kun pilvet kalpeelta kuulta
vievät viime valoaan
Sinuun painaudun
sykkeesi tunnen sun
Sinut nään
vaikka mä silmät sulkisin
Vasten rintaasi painaudun
Tuoksustas huumaannun
Mielessäin oot
minne vain mä kuljenkin
Sinuun painaudun
sykkeesi tunnen sun
Sinut nään
vaikka mä silmät sulkisin
Vasten rintaasi painaudun
Tuoksustas huumaannun
Mielessäin oot
minne vain mä kuljenkin
Sinut nään
vaikka mä silmät sulkisin
Mielessäin oot
minne vain mä kuljenkin
Sinut nään
vaikka mä silmät sulkisin