Uska Dara
Bosporin pintaan
välkkyvät lyhtysi nuo
Vanhat muurit
kulkijan rintaan
mennyttä hehkua luo
Kertoo siellä
joka minareetti
loistosta sulttaanien
Kuiskaa siellä
ikivanha tammi
kuumasta haaremien
Uska Dara
Välkkyen hohtaa
eessäsi Bosporin suu
Niin kuin vanhan
tuttavan kohtaa
sirppinä nouseva kuu
Yhdessä ne
vuosisataa monta
nähnyt on häipyvän pois
Uusi aika sinne
ei voi tulla
missä vain vanhuutta ois
Uska Dara
Islamin taikaa
vieläkin luonasi lie
Öisin huilun ääni
kun kaikaa
on kuin taas johtaisi tie
Sinne missä
seralien lyhdyt
loistivat aikoinaan
Sinne missä
ristikkojen varjot
kätkivät kauneinta maan
Uska Dara
Stambulin hurmaa
heijastat aikojen taa
Lemmen huumaa
tuskaa ja surmaa
niistä et kertoa saa
Uska Dara
sanatonta kieltä
maineesi kertomus on
Mutta kaiken
tapahtuneen muisto
aina on kuolematon
Mutta kaiken
tapahtuneen muisto
aina on kuolematon