Katselin tietä kulkiessain
miksei se vietä nousee se vain
Raskas on askel Kulkurin Kuu
pian seurakseni ilmaantuu
Matkalla jostain jonnekin taas
kimpassa kahden näin kuljetaan
Seuraa ei muiden kaivatakaan
ystävät kahden vaan
Taivaalla loistaa Kulkurin Kuu
sitä ei viedä multa voi muut
Kulkurin sielu, sydän ja suu
toisilleen uskoutuu
Joillekin paistaa aurinko ain'
toisille pelkkä heijastus vain
Auringon paiste pinnalta kuun
jo mullekin näin kantautuu
Kumpikin meistä kulkiessaan
nähnyt on monta yönkulkijaa
Kerrota niistä ei kuitenkaan
toisilleen korkeintaan
Taivaalla loistaa Kulkurin Kuu
sitä ei viedä multa voi muut
Kulkurin sielu, sydän ja suu
toisilleen uskoutuu
Taivaalla loistaa Kulkurin Kuu
sitä ei viedä multa voi muut
Kulkurin sielu, sydän ja suu
toisilleen uskoutuu