Et päästänyt mun kädestä
Sait kurkottamaan tähtiä
En halunnut ees miettiä
et voisin olla esteenä
Hetken tässä ulkona
katson kylmää avainta
Mietin ootko kotona
Mul on viimein tähän voimia
Kaiken sinä saat
Astun tuulta vastaan
käännyn ja meen
Kaiken sinä saat
Sinä et oo enää mun
En herää enää viereltä sun
Mut meethän aina suojaan
ennen kuin alkaa ukkostaa
Vielä kerran vilkaisen
Tunnen iskut kaipauksen
Halunnut en varastaa
sun tahtoa sun maailmaa
Tää on mun tapa rakastaa
Kaiken sinä saat
Astun tuulta vastaan
käännyn ja meen
Kaiken sinä saat
Sinä et oo enää mun
En herää enää viereltä sun
Mut meethän aina suojaan
ennen kuin alkaa ukkostaa
Sinä et oo enää mun
En palaa enää luoksesi sun
Mut löydäthän sä turvaan
ennen kuin alkaa ukkostaa
Tuossa porttikongissa
tuun sen aina muistamaan
kun seinää vasten suudeltiin
ensimmäisenä aamuna
Sinä et oo enää mun
En herää enää viereltä sun
Mut meethän aina suojaan
ennen kuin alkaa ukkostaa
Sinä et oo enää mun
En herää enää viereltä sun
Mut meethän aina suojaan
ennen kuin alkaa ukkostaa
Sinä et oo enää mun
En palaa enää luoksesi sun
Mut löydäthän sä turvaan
ennen kuin alkaa ukkostaa