KUUTAMOINEN YÖN
SYLI AUKEAA EDESSÄNI.
ELÄMÄN VIILEYS
HIIPII KYLMÄÄN,
UTUISEEN SIELUUNI.
KOPUTTAMATTA,
HUOMAAMATTA
LUPAA PYYTÄMÄTTÄ.
SYDÄN YKSINÄISENÄ ITKEE
KUINKA LÖYTÄÄ VOI USKALLUKSEN.
TAHTOOKO SYDÄN VAI JÄRKI
SIELU VAI MIELI,
TIEDÄ EN.
SYDÄN YKSINÄISENÄ ITKEE
KUKA KAIPUUTAAN YMMÄRTÄNEE.
SYDÄN ON NIIN YKSINÄINEN
MUTTA TOIVON, VAIN HETKISEN.
EPÄTOIVON KUN
TUNNEN ITSEÄIN PIDÄTTELEN.
LOPUTON KERTOMUS
REPII SYVÄÄN,
SURUNSA KAHLEISIIN.
ODOTTAMATTA,
HARTEILLANI
SALAA VIERAANANI.
MIKÄ SAA MIELENI TOLALTAAN
KUN ELÄMÄ TARJOO
SEIKKAILUJAAN?
SYDÄN YKSINÄISENÄ ITKEE
KUINKA LÖYTÄÄ VOI USKALLUKSEN.
TAHTOOKO SYDÄN VAI JÄRKI
SIELU VAI MIELI,
TIEDÄ EN.
SYDÄN YKSINÄISENÄ ITKEE
KUKA KAIPUUTAAN YMMÄRTÄNEE.
SYDÄN ON NIIN YKSINÄINEN
MUTTA TOIVON,
VAIN HETKISEN.