Suruttoman suven lapsen lailla
paljain jaloin juoksisin
lapsuuteni kultamailla
ajatuksin avoimin
Soisi suven tuulet kuin urut
kuljettais kauas suuret surut
ja mun kyyneleet pois kuivuis vihdoinkin
Kun katsoo maailmaa enkelin silmin
nähdä voi sen kauneuden
Niin viaton kun katse on
voi nähdä sateella auringon
Maailmaa enkelin silmin
nähdä voi sen kauneuden
Niin viaton kun katse on
voi nähdä sateella auringon
Pilvettömän sinitaivaan alla
kulkea kun vielä sais
Lapsuuteni linnut laulamalla
mua kuin silloin lohduttais
Soisi suven tuulet kuin urut
kuljettais kauas suuret surut
ja mun kyyneleet pois kuivuis vihdoinkin
Kun katsoo maailmaa enkelin silmin
nähdä voi sen kauneuden
Niin viaton kun katse on
voi nähdä sateella auringon
Maailmaa enkelin silmin
nähdä voi sen kauneuden
Niin viaton kun katse on
voi nähdä sateella auringon
Kun katsoo maailmaa enkelin silmin
nähdä voi sen kauneuden
Niin viaton kun katse on
voi nähdä sateella auringon
Maailmaa enkelin silmin
nähdä voi sen kauneuden
Niin viaton kun katse on
voi nähdä sateella auringon
voi nähdä sateella auringon
voi nähdä sateella auringon