TYHJÄ HUONE MUISTOJAAN
HUOKAILEE
EILISET VARJOT VAIN PITENEE
SANOITKO TOSIAAN
ETTÄ RAKASTAT MUA
EN OLE VUOTEEN NÄHNYT SUA
PÄIVÄKIRJA PÖYDÄLLÄ
KELLASTUU
JA KUKAT VAASISSA LAKASTUU
SYDÄN PIENI ARPIAAN PARANTAA
AURINKO LASKEE
VUORTEN TAA
EI RAKKAUTTA POIS VOI HUKUTTAA
EI MUISTOJAAN POIS VOI UNOHTAA
TAHTOISIN VAIN VIELÄ KUULLA
RAKASTITKO
SÄ MUA TODELLA
KAAPPIKELLO NURKASSA KUMAHTAA
KAUNIISTA HETKISTÄ AINA MUISTUTTAA
MIETIN KUINKA RAKASTINKAAN SINUA
KAIPAATKO SÄ KOSKAAN MINUA
PEHMEÄT TUULET ILLAN HÄMYSSÄ
SYLEILEE
JA KAUNIIT KASVOSI HYMYILEE
SIELU HAURAS HOIPPUEN
HUOMISEEN
UUTEEN RAKKAUDEN LUOMISEEN
SYDÄN PIENI ARPIAAN PARANTAA
AURINKO LASKEE
VUORTEN TAA
EI RAKKAUTTA POIS VOI HUKUTTAA
EI MUISTOJAAN POIS VOI UNOHTAA
TAHTOISIN VAIN VIELÄ KUULLA
RAKASTITKO
SÄ MUA TODELLA
KAAPPIKELLO NURKASSA KUMAHTAA
KAUNIISTA HETKISTÄ AINA MUISTUTTAA
MIETIN KUINKA RAKASTINKAAN SINUA
KAIPAATKO SÄ KOSKAAN MINUA
JA JOKA ILTA MUISTOT PEITELLÄÄN
TUMMAAN ASFALTTIIN
JA JOKA YÖ HÄITÄ VIETETÄÄN
NIIN KUIN LUVATTIIN
EI RAKKAUTTA POIS VOI HUKUTTAA
EI MUISTOJAAN POIS VOI UNOHTAA
TAHTOISIN VAIN VIELÄ KUULLA
RAKASTITKO
SÄ MUA TODELLA
EI RAKKAUTTA POIS VOI HUKUTTAA
EI MUISTOJAAN POIS VOI UNOHTAA
TAHTOISIN VAIN VIELÄ KUULLA
ETTÄ RAKASTITKO SÄ MUA TODELLA