Sinut kun näin
ihmeellinen
Sydämessäin ääni
niin yksinäinen
Kuiskasi näin
siinä hän nyt on
Elämääni
hellästi puuttui
Kohtalon koura
sointuni muuttui
Sävel surullinen
laulu iloinen
Kuolema
ei pelottaa voi meitä
Taivas taikka Tuonela
oot rakkain
Eikä edes kuolema
erottaa voi meitä
Eilen tänään huomenna
oot rakkain
Aa
Sisälläsi elämän uuden
tunnen
Nään kasvoillas onnellisuuden
pelottavin
Entä jos sittenkin
Valita jos uudelleen saisin
Rakkautes raivos
kaiken ottaisin
Yön sekä auringon
Arjen harmauden
Kuolema
ei pelottaa voi meitä
Taivas taikka Tuonela
oot rakkain
Eikä edes kuolema
erottaa voi meitä
Eilen tänään huomenna
Unholaan tosta vaan
sanat teot nää painu ei
Anteeksi silti saat
väärin teit
Päivällä tunnen yön saapuvan
ja syksyllä talven
Kuin pimeän henkäyksen
jäänsinisen
Laulavan sävelen viimeisen
Muttei edes
kuolema
pelottaa voi meitä
Taivas taikka Tuonela
oot rakkain
Eikä edes kuolema
erottaa voi meitä
Eilen tänään huomenna
oot rakkain
Oo eikä edes kuolema