Näin yössä
neidon kulkevan
luo lyhdyn keltaisen
Kun luulin
seuran puuttuvan
mä pyysin seurakseen
Hän silloin
kyynelsilmin
minulle lausui näin
Oi kiitos sulle kultaisin
nyt oon mä yksinäin
Yölinnun lailla
yksin käyn
kuin lokki valhesuin
Kun päivä
koittaa ennättäyn
mä soppeen piiloutuin
Tuo keskipäivän kulta
minulle kuulu ei
Kun kaiken kauniin minulta
yön harharetket vei
Tuo keskipäivän kulta
minulle kuulu ei
Kun kaiken
kauniin minulta
yön harharetket vei