Lava on tyhjä
tyttö kaatuu lattiaan
Häntä pyörryttää
Hän on se tyttö josta
aina lauletaan
rokkibiiseissä
Reppu rappuun kilahtaa
ja pullo särkyy
Ilta ohi on ja niin
tyttö niiskuttaa
Bändi roudaa vaan
Valomerkki
baaritiskin yllättää
joku toinen ilta on
Muutkun häipyy
poika vielä pöytään jää
Hän on onneton
Kun hänkin lähtee
surun syytä tiedä en
Mut tuhkakupissa
mä nään Abloy-avaimen
Kun savu sininen
hetken viimeisen
Salin läpi
viipyen leijailee
Kun bändi lopettaa
ja roudaa kamojaan
Ja narikassa
juopuneet hoilottaa
Kun ovet suljetaan
ja tanssilattiaa
peittää sadat
stumpit ja sirpaleet
Niin mua puistattaa
loukut rakkauden
Ne ihmisen voi
särkee ja sammuttaa
Kun toinen lähtee
ja sinä yksin jäät
eikä rintas sammukkaan
Sun täytyy oppii
kuinka sydän stumpataan
surun tanssilattiaan
On niitä monta jonka
sielu silloin särkyy
Kun tyhjä pullo
heitetään yli olkapään
Kun savu sininen
hetken viimeisen
Salin läpi
viipyen leijailee
Kun bändi lopettaa
ja roudaa kamojaan
Ja narikassa
juopuneet hoilottaa
Kun savu sininen
hetken viimeisen
Salin läpi
viipyen leijailee
Kun bändi lopettaa
ja roudaa kamojaan
Ja narikassa
juopuneet hoilottaa
Kun ovet suljetaan
ja tanssilattiaa
peittää sadat
stumpit ja sirpaleet
Niin mua puistattaa
loukut rakkauden
Ne ihmisen voi
särkee ja sammuttaa