Katson pauhuun kaupungin
valot sykkii muistojaan
Nytkin niin kuin silloinkin
liian paljon haaveillaan
Haaveet jäivät haaveiluiksi
Kauniit sanat muuttui muiksi
Minkä itselleni mahdoin
Salasin tuon minkä tahdoin
Niin paljon sanomatta jää
Niin paljon silmät eivät nää
Niin paljon tunteita on joita
sanat ei saa määrittää
Niin paljon sanomatta jää
Muistanetko ystävää
Vierelläsi vaikenin
ja katsoin illan hämärää
Sanat tyhjän kaiun saa
merkitykset menettäin
Maailma kai pauhullaan
hukuttaa ne ystäväin
Sanat karkeat ja kovat
miksi huulillamme ovat
Hellät tunteet rinnassamme
liian usein vaiennamme
Niin paljon sanomatta jää
Niin paljon silmät eivät nää
Niin paljon tunteita on joita
sanat ei saa määrittää
Niin paljon sanomatta jää
Muistanetko ystävää
Vierelläsi vaikenin
ja katsoin illan hämärää
Sinä aavistitko sen
mitä tunsin rinnassain
Sisimpäsi salaten
rakastitko myöskin vain
Ehkä ymmärtäneet emme
kuinka arka rakkautemme
Kielelläni vaietullaan
etsi väylää esiin tullaan
Niin paljon sanomatta jää
Niin paljon silmät eivät nää
Niin paljon tunteita on joita
sanat ei saa määrittää
Niin paljon sanomatta jää
Muistanetko ystävää
Vierelläsi vaikenin
ja katsoin illan hämärää