HÄN OLI MAATA
MONTA NÄHNYT
OLI ITÄÄ
JA ETELÄÄ
OLI SYNNYINMAA
UNHOON JO JÄÄNYT
EI TUNTENUT IKÄVÄÄ
HÄN OLI KAIKISSA
LAIVOISSA TUTTU
OLI NIISSÄ
KUIN KOTONAAN
HÄN OLI SEILANNUT
TYYNET JA
TUULISET VEET
NIIN KUIN MIES
KONSANAAN
MUT SITTEN SATTUI
LAIVA KERRAN
IDÄN SATAMAAN
SAAPUMAAN
SITÄ KATSELI HÄN
HETKEN VERRAN
OLI TUTTU
SE MUODOLTAAN
SYÖMMESSÄ SILLOIN
NIIN KUMMASTI
LIIKKUI
LIPUN OMAN KUN
NÄHDÄ HÄN SAI
OLI VÄRIT
SEN VAALENNEET
HARMAAT JA HAALENNEET
VAAN TUTTU KAI
TERVEHDYS SAAPUI
SIELTÄ KAUKAA
HÄNEN RAKKAILTA
RANNOILTAAN
HÄN MUISTI TAAS
PITKÄSTÄ AIKAA
TUON ARMAHAN
SYNTYMÄMAAN
SIEL OLI RANNALLA
MÖKKI NIIN HARMAA
ALLA TUUHEAN
PETÄJÄPUUN
SILLOIN KYYNELEET
POSKILLE VIERIMÄÄN SAI
JA HÄN UNHOITTI
KAIKEN MUUN