Se aika oli
tuoksua syreenien
Näin kauan jälkeenpäin
vielä muistan mä sen
Se kesä oli viimeinen
jolloin rakastaa sain
Kun yksinäinen
kohtasi yksinäisen
niin satakieli lauloi
sen todistaen
että olet ollut
kerran mun omanain
Sulle vain
sulle vain
sulle vain
Sulle vain
sulle vain
sulle vain
Ja koko sydämeni hehkuvan
mä tiesin ikuisesti kuuluvan
sulle vain
sulle vain
sulle vain
sulle vain
Sun hiuksesi
liehuivat valtoimenaan
ja huulesi sun
vaativat rakastamaan
Ne hyväilyt
niin lämpimät
tunsin iholla mun
Ja nurmikolla
varjossa koivujen vain
kun kimaltavat päivät
mä kokea sain
niin tahdoin
joka ainoan sekunnin
olla sun
Sulle vain
sulle vain
sulle vain
Sulle vain
sulle vain
sulle vain
Ja koko sydämeni hehkuvan
mä tiesin ikuisesti kuuluvan
sulle vain
sulle vain
sulle vain
sulle vain
Niin tuli jälleen syksy
ja sateinen maa
Ei kauaa mikään kaunis
nyt säilyä saa
Viimeinen suudelma
saapui meillekin
Näin hiuksesi
poskiin liimautuneet
sä käänsit pääsi pois
emme hyvästelleet
ja niistä kyyneleistä
on muistot vieläkin
Sulle vain
sulle vain
sulle vain
Sulle vain
sulle vain
sulle vain
Ja koko sydämeni kaipaavan
mä tiedän ikuisesti kuuluvan
sulle vain
sulle vain
sulle vain
Sulle vain
sulle vain
sulle vain