Ihanaa lapset taisi
nukahtaa Virtanen
Etköhän soisi pientä
suudelmaa Virtanen
Kymmenen vuotta sitten
lupasin olla sun ainiaan
Vieläkin muistan
tangon sävelen Virtanen
Suudelman kuten
päivän eilisen Virtanen
Yhdessä haaveilimme
pilvilinnaamme rakentaen
Tuo tango ruohikolla
valssin tapaan se
häissämme soi
Sinä kevättä
kuvailit mulle
Elo harmaata arkea toi
Soi tango ruohikolla
Sinä lupailit
taivaalta kuun
vaikka myönsitkin
myöhemmin mulle
että tarkoitit
katvetta puun
Vertasit ääntäni
sä hunajaan Virtanen
Nyt väität että jaksan
nalkuttaa Virtanen
Runoja lausuit ennen
ja nyt veikkaat
sä iltaisin vaan
Kauas on jäänyt aika
nuoruutein Virtanen
Silloin mä olin söpö
kultasein Virtanen
Pahuksen akka nytten
kun mä juhlista
kotiin sun vein
Tuo tango ruohikolla
sinitaivasta tavoitti kai
Viisi villiä
tenavaa saimme
Kahta suloista
tahdoimme vain
Tuo tango ruohikolla
muka kauneinta
rinnalla mun
mutta yksin nyt
leffaan sä lähdet
vaikka olenkin
vaimosi sun
Liikuttaa mieltäni
sä jaksat ain Virtanen
Muistan kun hermostuit
kun lapsen sain Virtanen
Synnytyslaitoksella
isäparkaa mä
rauhoitin vain
Olethan kelpo poika
toisinaan Virtanen
Innostut joskus jopa
tiskaamaan Virtanen
Apua moista pelkään
kaiken porsliinin
särjet sä vaan
Tuo tango ruohikolla
meidät taivasten
portille vei
Vaikka unelmat
särkyvät aina
arjen onneen käy
rinnallas tie
Tuo tango ruohikolla
minut opetti rakastamaan
Elon lahjoista
suurin on siinä
että vierelläs
olla mä saan Virtanen
