Kello kaksi yöllä
hoipertelen kotia kohti
Ei avaimia missään
ne taas johonkin unohdin
Istun porttikongin eteen
kadulle ja päätä puistan
Tuskin muistan nimeäni
Silti numerosi muistan
Mä vain soitin sulle sanoakseni en juuri mitään
En kai herättänyt
et kai suutu jos sua näin häiritään
Soitin sulle kertoakseni en mitään uutta
Mulle kuuluu sitä samaa
siis ei muuta kuin kurjuutta
Ja mä tarkoitan
sitä sydämeni pohjasta
On jo iltapäivä
silti vielä sängyssäni makaan
Mietin sinua
siis en syntejä syviä ainakaan
Tuijotan taas puhelinta
mietin miksi edes koitan unohtaa sun numeros
kun kuitenkin taas pian soitan
Mä vain soitin sulle sanoakseni en juuri mitään
En kai herättänyt
et kai suutu jos sua näin häiritään
Soitin sulle kertoakseni en mitään uutta
Mulle kuuluu sitä samaa
siis ei muuta kuin kurjuutta
Ja mä tarkoitan
sitä sydämeni pohjasta
Kello neljä yöllä hoipertelen kotia kohti
En tiedä miks mun jalat
silti ovelles mut johti
Soitan summeria
toivon et ees hetkeks sisään päästät
Jos et vastaa tiedät hyvin
molempien aikaa säästät
Mä vain soitin sulle sanoakseni en juuri mitään
En kai herättänyt
et kai suutu jos sua näin häiritään
Soitin sulle kertoakseni en mitään uuta
Mulle kuuluu sitä samaa
siis ei muuta kuin kurjuutta
Ja mä tarkoitan
sitä sydämeni pohjasta
Mä vain soitin sulle sanoakseni en juuri mitään
En kai herättänyt
et kai suutu jos sua näin häiritään
Soitin sulle kertoakseni en mitään uutta
Mulle kuuluu sitä samaa
siis ei muuta kuin kurjuutta
Ja mä tarkoitan sitä sydämeni pohjasta
Tarkoitan sitä sydämeni pohjasta
Tarkoitan sitä sydämeni pohjasta