KÄVELIN HIEKKARANTAA AJATUKSISSANI,
KUN HÄN SEISOI MINUN EDESSÄNI
SATUMAISEN KAUNIS NAINEN SANOI
MINÄ OLEN MERENNEITOSI
JA HÄN OTTI MINUT MUKAAN AHDINVALTAKUNTAAN
MÄ TOIVOIN ETTEI AHTI OLISI KOTONA
HEI, ÄLÄ PELKÄÄ EI AHTI OLE TÄÄLLÄ HÄN SANOI
SE ON JOSSAIN KAUKANA KALASSA
UULALALAA, ULAPAA, AALLOT LAIVAA KEINUTTAA,
TATATAA, TATATATA, LALALAA, PINNAN ALLA,
MEILLÄ OLI HAUSKEMPAA
MERENNEITONI JA MINÄ
HÄN ANTOI MULLE JOTAIN IHME LÄÄKETTÄ
JA PYSTYIN HENGITTÄMÄÄN VEDESSÄ
JA HÄN SUKELSI ALAS JA OTTI KÄDESTÄNI KIINNI
IHMEISSÄNI HAUKOIN HENKEÄ
NIIN KAUNISTA MAISEMAA EI MAAN PÄÄLLÄ KOSKAAN NÄHDÄ SAAA
MUT VARO SILTI VÄHÄN ONGENKOUKKUJA, HÄN SANOI
NE ON JOSKUS AIKA PAHOJA
UULALALAA, ULAPAA, AALLOT LAIVAA KEINUTTAA,
TATATAA, TATATATA, LALALAA, PINNAN ALLA,
MEILLÄ OLI HAUSKEMPAA
MERENNEITONI JA MINÄ
SAMAAN AIKAAN PINNALLA OLI KOHU ALKANUTTA
ONKO SUOSITTU ROKKITÄHTI HUKKUNUT
RANNALTA LÖYTYI AINOASTAAN VANHA RANNEKELLO
JA VAATEPARSI HÄLLE KUULUNUT
EI PYSYNYT PINNALLA KARJALAINEN
MÄ NÄÄN JO OTSIKON
HÄN LIENEE SAANUT KRISTIANIN KOHTALON
SIIS LEVY MYYNTIÄ VAUHDITTAAKSEEN
URANSA AALLON POHJASSA
LAVASTANUT HUKKUMAKUOLON
UULALALAA, ULAPAA, AALLOT LAIVAA KEINUTTAA,
TATATAA, TATATATA, LALALAA, PINNAN ALLA,
MEILLÄ OLI HAUSKEMPAA
UULALALAA, ULAPAA, AALLOT LAIVAA KEINUTTAA,
TATATAA, TATATATA, LALALAA, PINNAN ALLA,
MEILLÄ OLI HAUSKEMPAA