Wo-o-o-o o-o-oo
Wo-o-o-o o-o-oo
Wo-o-o-o o-o-oo
Wo-o-o-o oo
En edes tiedä miksi kaivelin
mun sydäntä pohjalta roskakorin
peltipurkkien joukosta
rakkausroskista
No kai mä luulin että se vielä
sisältäisi tunteita
Että voikin olla väärässä
se makaa tyhjänä
Vaan kun joskus päästän irti niin
Kato mua itken
aivan samalla lailla
kuin silloin joskus itkettiin
kun lukion portailla
elämän perään haaveiltiin
Kato mua nauran
aivan samalla lailla
kuin silloin joskus naurettiin
Ja niin minä luulin ettei se sydän
takaisin kasvaisi-i-i-i-i-i-i
Wo-o-o-o o-o-oo
Wo-o-o-o oo
Ainakin sata rakkauslaulua veivannut
Vanha sydän on ulos puristanut
Vaan ei yksikään oo loppunut
onnellisesti
On tyhjä tyhjin tyhjempi
minun sydän kaiken jo tykitti
Eli liian kovaa vauhtia
saadakseen mistään kii
Tiesin että se on vaikeaa
mutta että näin vaikeaa
anteeks antaa itselleen
Oon kaikkeen syyllinen
Ja kun joskus annan armoa
Kato mua itken
aivan samalla lailla
kuin silloin joskus itkettiin
kun lukion portailla
elämän perään haaveiltiin
Kato mua nauran
aivan samalla lailla
kuin silloin joskus naurettiin
Ja niin minä luulin ettei se sydän
takaisin kasvaisi
Kato mua oon jo vanhempi
ehkä jo aikuiseksi mua kutsutaan
kun sydän on särjetty
liian monta kertaa
liian monta
Ja niin sen pitikin mennä
Ja niin sen pitikin mennä
Asioilla on tapana järjestyä
jos ei ennemmin
niin myöhemmin