On avaruus kylmä
ja planeetta maa
se auringon ympäri
taas vaeltaa
Ja planeetan päällä
on Suomemme tää
se karu ja kaunis
se sydämiin jää
On pimeät pitkät
ja valkeat yöt
ja ihmisten itkut
ja ilot ja työt
Kun tuuli taas käy
yli kaupunkien
ja erämaa järvien
niin hiljaisten
Kaikista maailman maista
Suomi on sittenkin armain
Vaikka sen kaamos
on pitkä
ja päiväkin
joskus harmain
Kaikista maailman maista
Suomeen mä
rakastuin vain
Sen metsissä vaeltaa
tahdon
sen rannoilla
rauhan mä sain
Vaan kevät kun saapuu
on valoisampaa
ja valkoiset joutsenet
voi kaiuttaa
Näin laulua Suomelle
kaikuu se niin
jo Porkkalan niemeltä
taas Nuorgamiin
On avara taivas
ja avara maa
ei vettä ei rantaa
oo sen rakkaampaa
Kun vuorelle nouset
niin sieltä sen näät
on meilläkin laulua
lahtien päät
Kaikista maailman maista
Suomi on sittenkin armain
Vaikka sen kaamos
on pitkä
ja päiväkin
joskus harmain
Kaikista maailman
maista
Suomeen mä
rakastuin vain
Sen metsissä vaeltaa
tahdon
sen rannoilla
rauhan mä sain
Jos jonnekin
muualle kaipailenkin
niin tänne mä kuitenkin
tuun takaisin
Kai laululla tällä
näin saa tunnustaa
kun sydämen koti
on aina tää maa
Kaikista maailman maista
Suomi on sittenkin armain
Vaikka sen kaamos
on pitkä
ja päiväkin
joskus harmain
Kaikista maailman maista
Suomeen mä
rakastuin vain
Sen metsissä vaeltaa
tahdon
sen rannoilla
rauhan mä sain