Käperryn sinun kainaloon
Haen varjostasi suojaa
Itken itkuni
rintaasi vasten
Tunnen ettet huomaa
En saa selkoa tuulistasi
Sinä puhallat
toiseen suuntaan
Ja vaikka kylmä
on povesi pinta
aion maatua sinun huomaan
Tähän vereni lasketaan
Pisara kerrallaan uhrataan
Kauneinkin kukka
vielä kuihtuu
Suurinkin runko halkeaa
Ei kasva viljasato kuivuu
Tätä maata lapset kiroaa
Se on punamultaa
Kuuroihin korviin
huutoni hukkuu
Ei edes kaiku vastaa
En löydä oikeaa polkua
etkä sinä voi tulla vastaan
Minäkö meistä olen se paha
vai heikompi ainoastaan
Kuinka kaltoin voi kohdellakaan
äiti omaa lastaan
Tähän vereni lasketaan
Pisara kerrallaan uhrataan
Kauneinkin kukka
vielä kuihtuu
Suurinkin runko halkeaa
Ei kasva viljasato kuivuu
Tätä maata lapset kiroaa
Se on punamultaa
Tähän vereni lasketaan
Pisara kerrallaan uhrataan
Kauneinkin kukka
vielä kuihtuu
Suurinkin runko halkeaa
Ei kasva viljasato kuivuu
Tätä maata lapset kiroaa
Se on punamultaa
