Kas lehdet putoo
Kuin kyyneleet mi
silmistäni vuotaa
Mut sua moittisinko
tuosta milloinkaan
Kaik kerran katoo
Kaikki unhoon joutaa
En tahtois olla
vailla tätä tuskaakaan
Se mulle näytti
paremmin kuin riemut
kuin olit kallis
mulle armahin
Ja vaikka koskee
eron pitkät varjot
on kuvas mulle
nyt vain kirkkahin
Kas lunta sataa
ja muistot kaikki
unhon kinos peittää
Näin kätken onnen
kuten tuskan kyyneleet
Nyt aika mataa
Ilta varjot heittää
mut aatoksemme
rakas ovat yhtyneet
Vaik kyynelharson läpi
näen iltatähden
niin tiedän tuota
sunkin etsineen
Ja vaikka yksin
talven taipaleelle lähden
jäi äänes lämpö
iäks sydämeen
Vaik kyynelharson läpi
näen iltatähden
niin tiedän tuota
sunkin etsineen
Ja vaikka yksin
talven taipaleelle lähden
jäi äänes lämpö
iäks sydämeen