Kuka vaan
on pätevä näkemään
mun läpi
et nyt on tosi
heavy heavy heavy periodi
Eikä toi sun kylmä selkä
päästä mua helpolla
Varo vaan
alan pian ovii sulkea
Ottaisit varovasti
oon tippunut
ja sitä sun pitää sietää nyt
et selviydyn
Et loppuu tää
ja alkaa uus
Et kuulisin mä muutakin
ku oman surun
Sulla vaikee rooli
mut miltä musta tuntuu
kun käännät selän
kun vielä elän
mut kidun
Voisit ottaa syliin
sanoo selviit hyvin
Tää on vaan kuoppa josta
nouset kulta uskon sinuun
Kun kaikenlaista sattuu
mut ihminen toipuu
Se vahvistuu
ja rakentuu
eikä siitä mitään ilman suruu tuu