Yksin mä
sellissä istuin
kaikki nää vuodet
Ainoa seurani oli
vain muistoissa
En ollut koskaan
nuhteeton sielu
mut parhaani yritin
Se yksi pieni
virhe päätti
kohtaloni kuitenkin
Ei
Yaah
Taas viikkoja
valuu kuin hiekkaa
En itke, en pelkää
Mietin tekisinkö
jotakin toisin
jos voisin
Viimein aukeaa
sellini ovi
En itke en pelkää
Kun pronssisen
koneiston syli
sielun vapaaksi päästää
viimein
Yaah