Muistat kai
kun joimme
viinimme valkoisen
Ja sen mausta
huumaantuen
Ajattoman
hetken me loimme
Soiton mies
Niin kauniin lumotun
alkoi sen
Tahti niiden sävelien
vain unelmoimme
Ja unhoittaa
sä Venetsiaa
et vain saa
Silloin syntyi
meidän rakkautemme
Nuo muistot
meitä vieläkin
saa lohduttaa
Kun yksin kuljetaan
murheinemme
Muistat kai
sen aamun kauniin
ja tuulisen
Kun sä lähdit
viereltäin näin
Kauaksi pois
kotiisi mennen
Soiton tuon
vain kyyhky kanssani
kuuli sen
Jälkeen sen
ei taas ollutkaan
mikään kuin ennen
Ja unhoittaa
sä Venetsiaa
et vain saa
Silloin syntyi
meidän rakkautemme
Nuo muistot
meitä vieläkin
saa lohduttaa
kun yksin kuljetaan
murheinemme