MÄ AJAN AINA
ÖISIN KIITOLINJALLAIN
KUN TÄMÄN HOMMAN
KERRAN SATTUMALTA SAIN
ON MULLA RASKAS TYÖ
JA PITKÄ PITKÄ YÖ
KUN AJAN VAIN,
YÖLINJALLAIN
ON KUORMAA MUKANANI
AINA TONNEITTAIN
JA TIUKKA VASTUU
PAINAA AIKATAULUSTAIN
MYÖS YÖLLÄ KELLO KÄY
JA MÄÄRÄNPÄÄ EI NÄY
KUN AJAN VAIN,
YÖLINJALLAIN
ON MUTKA PIMEÄSSÄ
AINA ARVOITUS
JA LINJAN PELASTAA
VAIN VAARAN AAVISTUS
JA ÖINEN KIITOTIE
NIIN USEIN LIUKAS LIE
KUN AJAN VAIN,
YÖLINJALLAIN
MÄ SILMIN VÄSYNEIN
NÄEN KYLÄT NUKKUVAT
JA VALOKIILA LEIKKAA
ÖISET MAISEMAT
VAAN KUNHAN KESÄ SAA,
ON YÖKIN VALOISAA
JA LAULAN VAIN,
YÖLINJALLAIN
EI MATKAN MITTAVUUS,
VAAN VAUHTI TURMAN TUO
SE VANHA VIISAUS
EI APUANSA SUO
JOS LINJA MYÖHÄSTYY
SE AJURIN ON SYY
NYT AJAN VAIN
YÖLINJALLAIN
ET USKO TARINAA
MUT USEIN LOHDUN SOI
KUN USVA KUVASI
SUN TUULILASIIN TOI
JA MIKÄÄN LÄMMITTÄÄ
EI VOINUT ENEMPÄÄ
MUN AATOSTAIN,
YÖLINJALLAIN
JOS HETKEKS NUKAHDAN
JA VAUHTI TÄYSI ON
SE MATKAN PÄÄ ON SILLOIN
YHDEN KOHTALON
NIIN LOPPUU RASKAS TYÖ,
MUT JATKUU PITKÄ YÖ
TAAS AJAN VAIN,
YÖLINJALLAIN