Sinä saavuit kuin armahin aamunkoi
vaikka minulla oli jo ilta
Oli syksy tullut ja kukkaset
oli kuolleet jo tanhuvilla
Tulit lämmöksi pirttini harmajan
Tulit loimuksi lieteni jäisen
Tulit kevääksi kuolleen sydämen
ja ystäväks yksinäisen
Moni ohitse kulki jo ennen sua
vaan syttynyt ei sydän mulla
Mutta silloin kun sinut mä nähdä sain
sai rintaani riemu tulla
Sinä lämmön ja kukkaset tänne toit
kevättunnelman laulelot armaat
Sinä haihdutit huoleni kauas pois
teit kirkkaaksi päivät harmaat
Tulit lämmöksi pirttini harmajan
Tulit loimuksi lieteni jäisen
Tulit kevääksi kuolleen sydämen
ja ystäväks yksinäisen