Pakkasyö on ja leiskuen
Pohja loimuja viskoo
Kansa kartanon hiljaisen
yösydän untaan kiskoo
Ääneti kuu käy kulkuaan
puissa lunta on valkeanaan
Kattojen päällä on lunta
tonttu ei vaan saa unta
Ladosta tulee hankeen jää
harmaana uksen suuhun
Vanhaan tapaansa tirkistää
kohti taivasta kuuhun
Katsoo metsää min hongat on
tuulen suojana kartanon
Miettivi suuntaan sataan
ainaista ongelmataan
Partaa sivellen aprikoi
puistaa päätä ja hasta
Ei tätä ymmärtää en voi
Ei tää pulma on vasta
Heittää tapaansa järkevään
taas jo pois nämä vaivat nään
Lähtee toimeen ja työhön
lähtee puuhiinsa yöhön
Aitat ja puodit tarkastain
lukkoja koittaanytkyin
Lehmät ne lehdoista näkeevain
unta kahleissakytkyin
Suitset ja siimat ei selkään soi
ruunan mi myöskin unelmoi
Torkkuen vasten seinää
haassa se puree heinää
Lammasten luo käy karsinaan
makuulla tapaa ne ukko
Kanat jo katsoo pienallaan
istuu ylinnä kukko
Kopissa vahti hyvin voi
herää ja häntää liehakoi
Tonttu harmaa ja nuttu
vahdille kyllä on tuttu
Vaiti metsä on alla jään
kaikki elämä makaa
Koski kuohuvi yksinään
humuten metsän takaa
Tonttu puoleksi unissaan
ajan virtaa on kuulevinaan
Tuumii minne se vienee
missä sen lähde lienee
Pakkasyö on ja leiskuen
Pohja loimuja viskoo
Kansa kartanon hiljaisen
aamuhun unta kiskoo
Ääneti kuu käy laskemaan
puissa lunta on valkeanaan
Kattojen päällä on lunta
tonttu ei vaan saa unta