Ilta Pariisin tummuu
ja tähdet nuo
holvin luo
ylle kaupungin
Nainen yksinään
viileän viinin juo
Samaa viiniä
kuin minäkin
Baari hotellin
aivan kuin odottaa
jotain suurta
pian tapahtuvan
Kysyn viereenne
saanko mä istahtaa
tässä kuulija on tarinan
Ja hän katsoo mua silmiin
ja hymyilee
vaikka meikkien nään
valuneen
Sitten englannin
kielellä tapailee
säkeet laulun
jo unohtuneen
I love you
in the morning
Love you
when we go to bed
These are all the words
we've ever said
Kerran vuodessa huoneen
oon varannut
tästä hotellipahasta
Nainen kertoo
kuin olisi huokaissut
Kyse ei ole rahasta
Oudon rakkautein oon
täällä kohdannut
joka vuosi
nyt jo kymmenen
Sanaton sopimus
on tähän johtanut
Sopimus salatun rakkauden
Hän on naimisissa
niin kuin minäkin
mutta jokin
kai kohtalo on
meille laittanut
tien intohimoihin
joille kumpikin
on voimaton
Ja hän nousee
kun lasinsa tyhjä on
Odotus näyttää
nyt päättyneen
Enää tullut ei mies
Kello kohtalon
pysähtyi johonkin
arkiseen
Ehkä lapsi on sairas
tai vaimo ei
enää uskonut selityksiin
jotka kymmenen vuotta
jo miestä vei
Ranskaan outoihin kokouksiin
Nainen katsoo mua silmiin
ja hymyilee
Jonkin tietää
hän nyt loppuneen
Sitten englannin
kielellä tapailee
säkeitä laulun
unohtuneen
I love you
in the morning
Love you
when we go to bed
These are all the words
we've ever said
Mutta mies
tulee kuitenkin jostain vaan
ja hän naiselle kuiskaa näin
Tulin vaikka
en muistaa voi ollenkaan
miksi näin
kiinni sinuun mä jäin
Ja he lähtevät
baarista käsikkäin
Mieskin hyräilee
mennessään
Viini väljähtyy
lasissa edessäin
kun sitä laulua
jään miettimään
I love you
in the morning
Love you
when we go to bed
And these are all the words
we've ever said
I love you
in the morning
Love you
when we go to bed
These are all the words
we've ever said
Ja jossain sinäkin
mua muistelet
mutta miksi
sitä varmaan muista et