Kaukaa jostain
kuulen sen
liiraansa soittavan
miehen
Lämmön tuo
laulus rinnallein
etten jää
yksin matkallein
Järvenkään jää
ei kanna ain'
Seisahdu en
tai vajoaa
tyhjiin kajosi
Ohimenevää sävelmää
hetken soi liira
sinäkin
Niin maalaa
laulus maisemaa
Karttaan kaunista
planettaa
Suhteiltaan
yhdentekevää
On taival kerran
käytetty elämä
kuin kajosi
Ohimenevää sävelmää
hetken soi liira
sinäkin
Riisun mustan
puvun juhlavan
Kiitän seurasta
nukahdan