Vanhus vuoteella viime taipaleella
pöytä ja lasi kylmää vettä
Huulet sanattomat
silmät puhuvat ne katsoo
on kuin ne kuiskais että
Näin unta valkeista juhannusöistä
rakkauden ja vihan tumman töistä
Kohtuun kumisevat äänet vaimenevat
siellä punotaan uutta paulaa
Taivaan tähtösiä suuria sävelmiä
siellä planeetat yöhön laulaa
laulua valkeista juhannusöistä
rakkauden ja vihan tumman töistä
Ei mikään muutukaan
on ennallaan
se mitä lapsena jo joskus tajusin
kaikki mitä on
on samaa
Joskus poikana, joskus miehenä
joskus vanhana ukkona vielä
Joskus tyttösenä, joskus naisena
joskus vanhana akkana vielä
Jonakin päivänä odotat että
sulla olisi aikaa vielä
On ajan sisällä on
Voima muuttumaton
ajan sisällä on
Ajan sisällä
on voima muuttumaton
Ajan sisällä
suuri tuntematon
päättää elämän
lyö tahtipuikkojaan
Joskus minustakin tullut
on merenrannan hiekkaa
sitä aallot peittää
Joskus minustakin tullut
on merenrannan hiekkaa
sitä aallot heittää
Jonakin päivänä minusta ehti
tulla nuori koivunlehti