Syvyydessä kuuden kyynärän
Ikiroutaan kaivautuneena
Rimpuilee kunnes ymmärtää
Synnyin elämään kuolleena
Kylkiluusta kasvaa juurta
Tunkeutuu pintaan asti
Maa ravitsee jalopuuta
Kylkeen kaiverrettu rasti
Hirttäkää tähän pelkonne
Hirttäkää epäluulonne
Hirttäkää tähän pelkonne
Rimpuilevat rimakauhunne
Ei kukaan ei koskaan
pysty ikeestään
irtautumaan
Ei kukaan ei koskaan
pysty ristiä
maaliin kantamaan
Ei kukaan ei koskaan
pysty ikeestään
irtautumaan
Joten nyt jos koskaan
kaikki elävältä
hautautumaan
Karu karkea ja suomuinen
Vaihtaa taas olomuotoa
Ahdinko vuosisatain takainen
Sisimmästään yhtä ruotoa
Siinä hetkessä ruumiillistui
Järvenselkään soudettuna
Kuoliaaksi puhdistui
Veden armoille annettuna
Hukuttakaa tähän pelkonne
Hukuttakaa epäluulonne
Hukuttakaa tähän pelkonne
Rimpuilevat rimakauhunne
Ei kukaan ei koskaan
pysty ikeestään
irtautumaan
Ei kukaan ei koskaan
pysty ristiä
maaliin kantamaan
Ei kukaan ei koskaan
pysty ikeestään
irtautumaan
Joten nyt jos koskaan
kaikki elävältä
hautautumaan
Ei kukaan ei koskaan
pysty ikeestään
irtautumaan
Ei kukaan ei koskaan
pysty ristiä
maaliin kantamaan
Ei kukaan ei koskaan
pysty ikeestään
irtautumaan
Joten nyt jos koskaan
kaikki elävältä
hautautumaan