Ruusut saatanan ruskeita on
Niiden tuoksu on tunnistamaton
Piikit pystyssä ruususet rankat
Odottaa poimijaa
Paha helvetin orvokki on
Se kasvaa keskellä kuuman kivikon
Verinen on varsi sen
Ei kenkään voi
Siis kukkasta viedä mukanaan
Mutta se, joka saa
Kukan maasta nostaa
Niin syömen saatanan karvaisen mukaansa
Myöskin saa, ha ha haha haa
Kukat tuonelan kauheita on,
Niihin kompastuu varomaton
Rumat kasvit nuo,
Ne yössä valvoo ikuisen pahuuden maan