Taivaanrantaan katse aina vain kääntyy
Tunnen kaukaisen kaipuun
Enkö tänne kuulukaan
Kunpa voisin sitoumuksen antaa
silti kuljen merenrantaan
Sen ääreltä rauhan saan
Mihin kuljenkin mitä tahdonkin
mitä päättäisin kehää kierrän vaan
Yksi suunta on aina mahdoton
ja se kutsuu niin
Meri taivasta koskettaa vain
tien näyttää
Sen suuntaan vois
lähteä pois
Tuuli suolainen purjeeni vain jos sais täyttää
tuntisin sen
miten kaukaa kutsu meren mun korvaan soi
Tuttu läpikotaisin on saari
Piirtyy elämäni kaari
paratiisiin päällä maan
Tarkoin tänne juurtuneet on saareen
kaikki roolinsa saaneet
Kai omaanikin juurrun vaan
Kansaa johtaa saan jätän kaiken muun
Tartun valtikkaan osaan tarjottuun
Voinko vaientaa oman sielun suun
Miksi tunnen näin
Meri kaukana kimmeltää niin
sen pintaa
liukua vois
niin kauas pois
Meren suuren kun kuulen kutsuvan
vihloo rintaa
En tietää voi
mitä piilottaa taivas rannan taa
Meri taivasta koskettaa vain
tien näyttää
ja kutsun toi
niin kauas pois
Tuulet selkäni puolelta saa purjeet täyttää
Ne viedä voi
niin kauas pois