Kuin lanttikuu
ja pukeutuu
Nyt miehet nään ja kuiskaten
taas kysellään
ketkä kulkeekaan
pikkutakeissaan
Hyisen tuulen halki kohti
soittoruokalaa
On keskiyö ja kello lyö
Nyt nuotteineen
käy ryhmä tuo jo paikoilleen
Syvä hiljaisuus
sitten vanha blues
Täyttää pienen paikan
niin kuin tumma avaruus
Musta haamubändi saapui
meille kertomaan
Että musiikki ei kuole
maan päältä milloinkaan
Soinnut luikertaa
yöhön kulman taa
Kuin savu jota
puhaltaa mies
ulos keuhkoistaan
Musta haamubändi soittaa
kaikki kuuntelee
Kuinka saksofoni yötä
valoksi muuntelee
Pöytään viimeiseen
soitto kantautuu
Ja soolon jälkeen
tuttu teema vielä kertautuu
Yy-kaa-ja-koo
Ee-aa-ja-hoo
Näin soinnut soi ja
ihmiset ne aprikoi
Mistä saapuikaan
velhot soittamaan
Öisen tuulen halki tänne
soittoruokalaan
Musta haamubändi soittaa
soolon aloittaa
Tyyppi jonka hartioihin
siivet nyt puhkeaa
Ja niin lensi böö
foni kirkui tööt
Jos jotkut pystyy lentämään
niin toki lentäkööt
Bändi pistää kamat kasaan
häipyy pimeään
Eikä kerro kenellekään
se edes nimeään
Se vain katoaa
yöhön kulmantaa
Kuin ilma jota saksofoni
sylki nielustaan