LAURA JA ILMARI STYYLAS
JA ILMARI LAHJOITTI
LAURALLEEN
KUKKAA, SUKKAA
VAAN RAHNAT EI
RIITTÄNEET SORMUKSEEN
HÄN OLI LÄHDÖSSÄ
VIISSATASTEN
HÄN TIESI: TONNIN SAA
VOITTAJA SEN
JA VARIKOLTA SOITTI
HÄN LAURALLEEN
JA TOISTI TUNTEENSA
UUDELLEEN JA UUDELLEEN
OI LAURA, SUA KAIPAAN
NIIN KAUHEESTI KAIPAAN
JOS TÄNÄÄN EI VOITAKAAN
NIIN HUOMENNA TAAS
SUN OLLA SAAN
HÄN JOHTI KIERROKSEN
ENSIMMÄISEN
HÄN OLI NUORIN KAI
KILPAILUN SEN
VAIN OHIMENNEN VILKAISI
KATSOMOON PÄIN
KUN KONEEN HALLINNAN
MENETTI HÄN YLLÄTTÄIN
EI KUKAAN NÄHNYT
MITEN TAPAHTUI TUO
PIAN PAARIT KANNETTIIN
ILMARIN LUO
VAIN HETKEN HÄN OLI
ENÄÄ TAJUISSAAN
MUT OHUT KUISKAUS
KUULUI VIELÄ HUULILTAAN
OI LAURA, SUA KAIPAAN
NIIN KAUHEESTI KAIPAAN
EI KUOLE MUN RAKKAUTEIN
EI MILLOINKAAN
ET SURRA SAA
JÄILAURA ISTUMAAN
KAPPELIIN
SILMÄT PEITTYIVÄT
KYYNELIIN
HÄN MUISTI ILMARIN
LUPAUKSEN
VAIN KAPPELIN SEINÄT
KUISKAS HILJAA SEN
OI LAURA, SUA KAIPAAN
NIIN KAUHEESTI KAIPAAN
EI KUOLE MUN RAKKAUTEIN
EI MILLOINKAAN
ET SURRAA SAA
OI LAURA, SUA KAIPAAN
NIIN KAUHEESTI KAIPAAN
OI LAURA, SUA KAIPAAN...