TAAKSE TIEN, VARJOON KUUSIEN JÄÄ
PIILOPAIKKA, ET SINNE SÄ NÄÄ
SE ON KAUNIS JA TUNTEMATON
VAIN HARVA SEN LÖYTÄNYT ON
ASUI NEITONEN SIEL´ YKSINÄÄN
METSÄN LINTUSET VAIN SEURANAAN
RUUSUTARHAANSA HOIVATEN HÄN
LAULOI LAULUNSA IKÄVÖIVÄN
SILLOIN MÄ TÄÄN
KAUNEIMMAN RUUSUN
TAITAN KUN RAKKAAN
LUONANI NÄÄN
AIKA KULUI, EI SAAPUNUT HÄN
JOKA TUOTTANUT ON IKÄVÄN
KUKKATARHASSA NEITONEN VAAN
LAULOI LAULUNSA NIIN MURHEISSAAN
SYYSHALLA VEI
KAUNEIMMAN RUUSUN
TÄYTTYNYT VAIN MUN
TOIVEENI EI