KUN PÄIVÄ LASKEE,
HÄMÄRÄ JO
KOHTA MAILLE SAA
JA MUSTANMEREN RANTAAN
KUU HOHTAA HOPEAA
NIIN JÄLKEEN
PÄIVÄN SINEN
ON ILTAS' IHMEELLINEN
ODESSA JÄLLEEN
LUMOIHISI JÄÄN
OI, ODESSA,
SÄ HELMI MUSTANMEREN
OI, ODESSA,
SUN RANTAAS' KÄYSKENTELEN
OI, ODESSA,
SÄ HURMASIT MUN NIIN
NIIN, ODESSA,
JÄÄN UNELMIIN
YÖN VARJOT TUMMUU,
HILJAISUUS KÄY
YLI ODESSAN
AIN' MAJAKKA
SE NÄYTTÄÄ TIETÄ
LAIVAN SAAPUVAN
SEN KYLKIIN
VALOS' HOHTAA
KUN LAITURIN SE KOHTAA
NÄÄN TUMMAN MIEHEN
RANTAAN ASTUVAN
OI, ODESSA,
SÄ KUKKA MEREN LAHDEN
OI, ODESSA,
SUN YÖHÖS' KÄYMME KAHDEN
OI, ODESSA,
HÄN MIKS' EI KAUEMPAA
OI, ODESSA,
NYT JÄÄDÄ SAA
VAIN KOLMEN PÄIVÄN PÄÄSTÄ
LAIVA LÄHTEE UUDELLEEN
VIE MIEHEN MUIHIN
KAUPUNKEIHIN
TAAKSE TUMMAN VEEN
HÄN LUULEE,
ETTEI PALAA
EI TIEDÄ,
ETTÄ SALAA
ON ODESSAN HÄN
TAIKAAN JOUTUNUT
OI, ODESSA,
EI JÄTÄ MIEHEN MIELTÄ
NIIN, ODESSAAN HÄN
KERRAN PALAA SIELTÄ
ON ODESSA KUIN
VELHO, TIEDÄ TÄÄ:
KEN ODESSAAN KÄY,
SINNE JÄÄ