Olen jälleen edessäsi
kuin olisin alttarilla
Polvet ruvella ja veressä
lupaan että olen tässä
viimeisen kerran
En tahdo toipuu
susta koskaan
Taipuu mieleni mustaan
ja niin mä sulle kostan
Kun sinä lähdit
minä putosin maahan
Nyt makaan kivisellä
vuoteella
Ihmiset kävelevät
lävitseni enkä nouse
ilman sun katsettas
Vihaan näitä katuja
kun ne pysyy hiljaa
ja kuulen vain
siipien havinaa
Tanssin niin lujaa
ettei yö koskaan
saa minua kiinni
Olen hädin tuskin
kansalainen pysyn kasassa
purkilla liimaa
Olen pudonnut palapeli
mosaiikki jätän jälkeeni
vain sirpaleita
Kun pöytiin pinotaan
elämäni peililasit
minä kuulen vain havinaa
Sinä nostit minut
taivaankanteen
Olit kuu ja minä komeetta
Nyt olen roskalintu
vielä yksi naarmu
sitten mahdun maanraosta
Kuljen tuomiosta toiseen
katujen uhrialttarilla
kunnes saan sun katsees
Tanssin niin lujaa
ettei yö koskaan
saa minua kiinni
Tanssin niin lujaa
ettei yö koskaan
saa minua kiinni
Olen jälleen edessäsi
kuin olisin alttarilla
Polvet ruvella ja veressä
lupaan että olen tässä
viimeisen kerran
En tahdo toipuu
susta koskaan
Taipuu mieleni mustaan
ja niin mä sulle kostan
Tanssin niin lujaa
ettei yö koskaan
saa minua kiinni
Tanssin niin lujaa
ettei yö koskaan
saa minua kiinni
Oo oo oh
Oo oo oo oo
Oo oo oo oo oo
Jee ee eh
Oo oo oo