Nyt joki hiljaa
virtaa vaan
Toi kevät
tulvat tullessaan
Kun syksy on
vuo tyyntyy rauhoittuu
Suru pinnan alle
sulkeutuu
Suru suuri
aikaan unhoittuu
Näin joki
hiljaa virtailee
Sen pinta
pyörteet kahlitsee
On meri suuri
jossain määrä sen
Suru sinne
joutuu ihmisen
Suru on niin
pieni ihmisen