Mä kellarista löysin
kerran oudon päähineen
aasinhatun harmaan
papalleni kuuluneen
Kartion tuon karvaisen
ja pitkäkorvaisen
ja päätin että siitä
pienen rallin murjaisen
Ol' kerran pieni
kansakoulu syrjäkylällä
mi karttaankin on
merkitty vain lyijykynällä
Ja siihen opinahjoon
isoisä laitettiin
vaikka sitä naapurissa
ääneen naurettiin
No hitaanlainen oppimaan
ol' vaari poloinen
Kun joutui armas aika
saapui suvi suloinen
Hän harrastaa ei ehtinyt
ees kuorolaulua
kun koko kesän päähän
pänttäs kertotaulua
Ja syksyllä kun opettaja
aivan yllättäin
kaksi kertaa kolmea
kun kysyi hältä näin
Hän kauan tuota pohti
viimein päätyi seitsemään
ja aasinhattu päässään
joutui nurkkaan häpeemään
Mut aresti se tuskin
kauan aikaa vienyt ois
Vaan isoisä millään
meinannut ei tulla pois
Kun kerran
vilkas opettajan
silmiin vihaisiin
niin koko päivän nurkassa
hän lusinut ois niin
Ei pipo miestä pahenna
hän virkkoi todella
Ei hattua näin erikoist
oo nähty monella
Ja kelillä kuin kelillä
ja aivan joka sääs
nähtiin meidän isoisä
aasinhattu pääs
Kun kellarissa istun
päähinettä pähkäilen
Niin kuin vaari aikoinaan
mä päähän vedän sen
Mut silti yhtä asiaa
nyt ihmettelen mä
et kuin on meidän
isoisä ministerinä