Minä olen vain satama pieni
joka laivoja rakastaa
Jossa aina öisin palaa
pari lyhtyä kalpeaa
Minun luonani laivat ei viihdy
olen pieni ja maineeton
Pois suuria purjeita aina
meri kaunis kutsunut on
Minun luonani laivat ei viihdy
olen pieni ja maineeton
Pois suuria purjeita aina
meri kaunis kutsunut on
Minä nytkin merelle katson
Sydän itkeä melkein vois
sillä syksyllä luotani lähti
tuo laiva ihana pois
Joka suurempi muita oli
ja jota mä rakastin
kun se saapui korkein keuloin
ja purjein ylpeilevin
Joka suurempi muita oli
ja jota mä rakastin
kun se saapui korkein keuloin
ja purjein ylpeilevin
Sekin laiturit harmaat jätti
jäi veteen jäljet vain
Minä kauan ja ikävöiden
sen valoja mereltä hain
Tuli laivoja muita kyllä
tuli soitossa musiikin
ja tuoksuvin hedelmälastein
Minä niitäkin rakastin
Tuli laivoja muita kyllä
tuli soitossa musiikin
ja tuoksuvin hedelmälastein
Minä niitäkin rakastin
Mutta niitten lähtöä koskaan
en itkenyt niin kuin sen
jonka jälkiä vieläkin öisin
sydän vavisten hyväilen
Kun lyhtyni himmeinä palaa
ja mereltä tulevat
vain lokit ja tuulten leyhkät
ja laineet sieluttomat
Kun lyhtyni himmeinä palaa
ja mereltä tulevat
vain lokit ja tuulten leyhkät
ja laineet sieluttomat