MINÄ KESÄLLÄ
KEINUSSA KERRAN
KEVÄTKUKKAISTA SOUDATTELIN
JA LEMPESI TOIVOSSA ILLOIN
AINA LUOKSESI KAIPAELIN
SILLOIN ONNENI KEVÄTTÄ OOTIN
SINUN SILMIESI SÄTEILYYN LUOTIN
SINUN TUMMAISTA TUKKAASI ILLOIN
AINA HELLIEN HYVÄELIN
KERRAN LEHDOSSA KEVÄISEN ILLAN
LUONA SIINTÄVÄN TUON SALMENSUUN
OLIN SYLIINSÄ VAIPUNUT SILLOIN
POIS UNHOITTAIN NYT KAIKEN MUUN
MINÄ LEMPENSÄ HUUMASSA SILLOIN
KUIN UINUVA KUKKANEN ILLOIN
NÄIN SILMISSÄ LEMPENSÄ HURMAN
JOTA KOSKAAN EN UNOHTAA VOI
ON KULUNUT KESÄSTÄ KAUAN
JA SE KEINUKIN LAHONNUT LIE
JA HUKKUNUT VARMAANKIN POLKU
JOKA KESÄLLÄ KEINULLE VIE
MILLOIN SAANEN TAAS NÄHDÄ MÄ KUKKAA
MILLOIN HELLIÄ TUMMAISTA TUKKAA
OI, KERRAN JOS TIEMME VIEL´ JOHTAIS
TUON RAKKAHAN KEINUMME LUO
MILLOIN SAANEN TAAS NÄHDÄ MÄ KUKKAA
MILLOIN HELLIÄ TUMMAISTA TUKKAA
OI, KERRAN JOS TIEMME VIEL´ JOHTAIS
TUON RAKKAHAN KEINUMME LUO