Mä rakastan sun lempeitä
kesäpäiviä
mut lupaan kestää
myös sun myrskyisiä hetkiä
Mä käsivarttas kuljen
tuntureides huipulle
Tää on rakkauslauluni
mun Suomi-neidolle
Mä hetkeks hukun tuoksuun
sinun hiusten pitkien
Kun hyväilet mun ihoo
lailla Saimaan aaltojen
On monta runoo lausuttu
sun hameen helmoista
Tää on laulu kaunehista
Suomi-neidoista
Ja nyt kun yöhön yöttömään
vihdoin jäädään keskenään
Voi luoja kuinka
kaunis sä taas ootkaan
Kun noihin silmiin sinisiin
ja näihin öihin ikuisiin
maailman ääristäkin
kaipaan takaisin
Ei vettä rantaa
laaksoo kukkulaa
Ei Suomi-neitoa
oo toista kauniimpaa
Aamun ensisäteet
meidät kohta tavoittaa
Ne hiuksillasi leikkii
saa sun ihos hehkumaan
Nyt hiljaisuutta halkoo
vain huudot joutsenten
kun ihoasi kosken
kädet melkein täristen
Ja nyt kun yöhön yöttömään
vihdoin jäädään keskenään
Voi luoja kuinka
kaunis sä taas ootkaan
Kun noihin silmiin sinisiin
ja näihin öihin ikuisiin
maailman ääristäkin
kaipaan takaisin
Ei vettä rantaa
laaksoo kukkulaa
Ei Suomi-neitoa
oo toista kauniimpaa
Me yhdes katsotaan
kun valo peittää tämän maan
ja hiljaisuudes veteen
peilityyneen liuutaan
Sua aamu hyväilee
vartaloas suutelee
ku kristallina vesi
ihollasi helmeilee
Ei sua kauniimpaa
oo olemassakaan
Ja nyt kun yöhön yöttömään
vihdoin jäädään keskenään
Voi luoja kuinka
kaunis sä taas ootkaan
Kun noihin silmiin sinisiin
ja näihin öihin ikuisiin
maailman ääristäkin
kaipaan takaisin
Ja nyt kun yöhön yöttömään
vihdoin jäädään keskenään
Voi luoja kuinka
kaunis sä taas ootkaan
Kun noihin silmiin sinisiin
ja näihin öihin ikuisiin
maailman ääristäkin
kaipaan takaisin
Ei vettä rantaa
laaksoo kukkulaa
Ei Suomi-neitoa
oo toista kauniimpaa