Jäi pullo
pöydälle kajuutan
Meri sai
miehistön parhaimman
Jäin kauas
rannoista utopian
Jäin saareen
jota aallot
alati vatkaa
Mua seireenit
kutsuu ja huhuilee
mut neula
raapii ja rahisee
Yksin hiekalla istun
ja auki on pee
enkä tiedä
miten jatkaa
voisin matkaa
Täällä soppa kiehuu
on kokkeja miljoonamäärin
Täällä kaikki aina
kaiken tajuaa väärin
Voi miksi ei minua
haitkaan huolineet
Voi miksi ei vieneet
minua turhuuden veet
Minä laivan
kauneimman omistin
Aamunkoittoon
mä purjehdin
Päin aurinkoa
taivastakin
Minä lähdin
Kaikki opetukset sotkin
Jeesus ja Marx
nuoli näppejään
Poliitikot jäivät
itkemään
Minä laivan saanut
olin ja pään
Minä kolkkasin papit
Freudia nilkkaan potkin
Mutta meri vei miehet
ja meri vei
kauneimman laivan
Yksin rannalla istun
hiekkaa varpailla kaivan
Voi miksi ei minua
haitkaan huolineet
Voi miksi ei vieneet
minua turhuuden veet
On hattuni hukkuneet
kuumaan lentohiekkaan
Rotat on uineet
saariin parempiin
Mä eilen törmäsin
johonkin partaniekkaan
Hän leijui pois
katosi taivaisiin
Pois haluan
Täältä en mitään saa
Haluan nähdä
ja matkustaa
Harhailla kohti utopiaa
Tahdon laivan
vaikka sitten
aivan pienen
Niin kauan merellä
matkaa teen
kunnes saavutan
kauneimman autereen
Satujen rannan
nään taivaalleen
nousevan hiljaa
Hartaasti lailla sienen
On mulle jo kauan
laulanut hiljaa Poseidon
Kutsu on soinut
kauneimman merenneidon
On pilviin pois
jo linnut lentäneet
On kauan jo velloneet
kauan on velloneet veet