Me ylimmät ystävät
vuosien takaa
taas toisemme kun kohdataan
niin murheemme voimme
näin toisille jakaa
ne ainakin puolitetaan
Me kerromme hetkistä
onnen ja riemun
Me kerromme myös kyyneleet
Ja eiliseen laulut
nää hetkessä vie mun
ne sittenkään
ei vaienneet
Suunnilleen sellainen on
ihmisen mieli
Aina se kaivannut on
jonnekin
Suunnilleen sellainen on
ihmisen mieli
Palaa se vain ystävien
luo takaisin
Mä toivein niin suurin
pois luotanne lähdin
Tän kahvilan jätin mä taa
Vaan valaistu ei ollut
taivaani tähdin
en löytänyt mun unelmaa
Nyt kahvilaan tuttuun
oon takaisin tullut
Jo niellyt mä oon
kyyneleet
Sen hyväksyn etteivät
haaveeni hullut
ne sittenkään toteutuneet
Suunnilleen sellainen on
ihmisen mieli
Aina se kaivannut on
jonnekin
Suunnilleen sellainen on
ihmisen mieli
Palaa se vain ystävien
luo takaisin
Suunnilleen sellainen on
ihmisen mieli
Aina se kaivannut on
jonnekin
Suunnilleen sellainen on
ihmisen mieli
Palaa se vain ystävien
luo takaisin
Suunnilleen sellainen on
ihmisen mieli
Aina se kaivannut on
jonnekin
Suunnilleen sellainen on
ihmisen mieli
Palaa se vain ystävien
luo takaisin