Hänen kadulla verkalleen
näin yössä taas kulkevan
Alta palttoonsa kauhtuneen
lahkeet vilkkuivat pyjaman
Minä seurasin onnetonta
läpi sumuisen kaupungin
Oli jonossa meitä monta
kohta ovella apteekin
Apteekin ovikello
usein yöllä niin turhaan soi
Eihän sielun lääkitykseen
sieltä apua saada voi
Joku esitti reseptin
minä omaani turhaan hain
Ja niin kanssa sen kulkurin
rautaviiniä tuskaan sain
Siinä katsoimme toisiamme
kostui silmämme kyyneliin
Pienet pullot vain lohtunamme
eri teille taas lähdettiin
Apteekin ovikello
usein yöllä niin turhaan soi
Eihän sielun lääkitykseen
sieltä apua saada voi
Miehen kadulla verkalleen
nään yössä taas kulkevan
Kahden poliisin väsyneen
hänen ranteensa sulkevan
Miksi kirkko on kiinni yöllä
ja on apteekki auki vaan
Eikö papitkin vuorotyöllä
voisi hoidella hommiaan
Apteekin ovikello
Uusein yöllä niin turhaan soi
Eihän sielun lääkitykseen
sieltä apua saada voi