Näin keittiön ikkunasta
kun talvi jäädytti puut
Jäi päivän valo
tuntiin muutamaan
Häntä katselin kuin lasta
ei häirinnyt meitä muut
Hän nukkui
hän nauroi unissaan
Ovat ruudun tuolla puolen
vielä tuntemattomat maat
Sen kaiken sulle näytän
uskothan
ja mä aion pitää huolen
että rakkautta saat
vaikka kuinka uhkais
loppu maailman
Minä ja Jaana
jäätiin kotiin
minä ja Jaana
kahden vain
Emme menneet
noihin sotiin
joissa napit vastakkain
seisoo rakkaus
seisoo viha
melkein takapihallain
Sen harvan kerran näin
kun saadaan
olla kahdestaan
minä ja Jaana
kaunis Jaana
kahdestaan
Ja kaikki on kuin unta
lunta lintulaudalla nään
talven selkä
taittuu kevääseen
Koska herää ihmiskunta
viimein ymmärtämään
miksi sydän kaipaa
toisen vierelleen
Yhä sylissäin hän nukkuu
ei pienintä ääntäkään
Lumihiutaleina saapuu
hiljaisuus
Hän suudelmiini hukkuu
hän herää hymyilemään
On meillä toisillemme
tilaisuus
Minä ja Jaana
jäätiin kotiin
minä ja Jaana
kahden vain
Emme menneet
noihin sotiin
joissa napit vastakkain
seisoo rakkaus
seisoo viha
melkein takapihallain
Sen harvan kerran näin
kun saadaan
olla kahdestaan
minä ja Jaana
kaunis Jaana
kahdestaan
Minä ja Jaana
jäätiin kotiin
minä ja Jaana
kahden vain
Emme menneet
noihin sotiin
joissa napit vastakkain
seisoo rakkaus
seisoo viha
melkein takapihallain
Sen harvan kerran näin
kun saadaan
olla kahdestaan
minä ja Jaana
kaunis Jaana
kahdestaan