Ruikonperän hiekkarantaan
kumiterä painuu santaan
Ruikonperän rantaleijona
kun taivaltaa
Perässä on tytöt nätit
kunnes heittää jalkorätit
Kuusenoksassa ne
aikoo Toivo kuivattaa
Ryynäs Toivo ilman pilaa
syntyy hietikolla tilaa
Kaunottaret happivelkaa
potea nyt saa
Toivo pussihousut heittää
laamahousut paikat peittää
Poroveden aaltoihin
kun Toivo sukeltaa
Toivo nousee järvestä
ja komea on tulos
On rintakehä valtava
ei hengitä hän ulos
Jos ilma karkaa
aneemisen atleetin sä näät
On kaljamaha valtava
ja suipot olkapäät
ja päivetys on järveen jäänyt
kai sä arvaat sen
Ol vetteen mennessänsä
Toivo riihisontainen
Toivon viereen hietikolle
viäntyy impi uhkee
Ei bikineissä pysyä
kai meinoo muoto muhkee
Henna-Lyytia Ryytty on tullut
uimaan järvi-Suomeen
Pakkeli on naaman pantu
lahosuojaa luomeen
Ylä-Savon pojille
on siinä silmänruokaa
Tuon kun pääsis pelastammaan
moni heistä huokaa
Mutta Hennapa ei nyt järveen mene
Pojat synkän ilmeen saavat
Alkaa vettä sataa
aurinko män pilveen
Henna sulonsa nyt peittää
kureliivit päälle heittää
Ruikonperän suuntaan
Toivon kanssa katoaa
Hennan lanne keinuvainen
kiusaus on suuri mainen
Toivo jalkarätit
kuusen oksaan unohtaa