Tääl istun mä tunkiolla
ja synkkänä katselen
seas roskien kaiken looan
ja lasipullojen
On poskellain kyynel
on mieleni haikea
vaikka paremmaksi
kaikki muuttuu
silti hyväksi ei milloinkaan
vaikka paremmaksi
kaikki muuttuu
silti hyväksi ei milloinkaan
On kansalaiset
mennyt raiteiltaan
on aikamme elämää
hyvinvointia luokka herrain
päivän on tunnussävelmää
Se on kuin hajuvettä
mi ilmoihin katoaa
vaikka paremmaksi
kaikki muuttuu
silti hyväksi ei milloinkaan
vaikka paremmaksi
kaikki muuttuu
silti hyväksi ei milloinkaan
On bakteerit sekä basillit
riesana joka tiel
et kansalainen niitä nää
mutta ne on silti siel
Kun uhriksi niiden joudut
sua vierähän sairaalaan
vaikka paremmaksi
kaikki muuttuu
silti hyväksi ei milloinkaan
vaikka paremmaksi
kaikki muuttuu
silti hyväksi ei milloinkaan
On maailmassa
paljon sellaista
jot ihminen kestä ei
on toinen heikko naisiin
viina toiselta järjen vei
Täällä saa mitä vain haluaa
tämä on demokratiaa
vaikka paremmaksi
kaikki muuttuu
silti hyväksi ei milloinkaan
vaikka paremmaksi
kaikki muuttuu
silti hyväksi ei milloinkaan