KUN NUORUUDEN HUUMAAN,
HEHKUVAN KUUMAAN
VIE MUISTON TIE
NIIN MUISTOT NUO LOHDUN SUO
JA KAIKKI MUU UNHOITTUU
KANSSASI SILLOIN KULKEA
ILLOIN SAIN KAHDEN VAIN
TAIVAAN KUU, NAURUSUU
VAIN NÄHDÄ SAI SUUKON KAI
VAIN YHTÄ EI
LAUSUTTU ÄÄNEEN
SEN USKOIMME
MIELEEMME JÄÄNEEN
SILLOIN USKOIN,
ETTÄ AINIAAN
MEILLE KUUTAMO
LUO KULTIAAN
ETTÄ TOISIAMME TAVATAAN
LUONA VANHAN VERÄJÄN
SILLOIN LUULIMME
KAI MOLEMMAT
ETTÄ PÄÄTTYMÄTTÄ JATKUVAT
HETKET ONNELLISET,
IHANAT
LUONA VANHAN VERÄJÄN
VUODET NE VAIHTUI,
HAAVEEMME HAIHTUI POIS,
NIIN KUIN OIS
SE HURMAA VAAN ÖISEN MAAN
TAI TAIKAA YÖN TÄHTIVYÖN
JOS TOIVOA SAISIN,
NIIN HALUAISIN,
KUN MUISTAT MUN
JA JOS MYÖS ON LOHDUTON
SUN EESSÄS TIE, NIIN SE VIE
TAAS KAIPAAMAAN
UUDELLEEN AIKAA
MI MUISTOJEN
KÄTKÖISSÄ KAIKAA
EHKÄ KERRAN
VIELÄ USKOTAAN
KULTAAN KUUTAMOON
JA SUUDELMAAN
EHKÄ KERRAN
VIELÄ TAVATAAN
LUONA VANHAN VERÄJÄN
SILLOIN YMMÄRRÄMME MOLEMMAT
ETTÄ PÄÄTTYMÄTTÄ JATKUVAT
HETKET ONNELLISET,
IHANAT
LUONA VANHAN VERÄJÄN
SILLOIN YMMÄRRÄMME MOLEMMAT
ETTÄ PÄÄTTYMÄTTÄ JATKUVAT
HETKET ONNELLISET,
IHANAT
LUONA VANHAN VERÄJÄN
LUONA VANHAN VERÄJÄN